Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke on päättynyt

Vieraslajien torjuntaan keskittynyt Puutarhakarkulaiset kuriin –hanke on päättynyt elokuussa 2014. Sivuilta löytyy kuitenkin edelleen tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi –sivustolla.

Puutarhakarkulaiset kuriin talkootoiminnalla!

Talkoot ovat hyvä tapa torjua vieraskasveja. Tämä on todettu kolme vuotta kestäneessä Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeessa, joka päättyy elokuussa 2014. Hankkeen aikana on torjuttu jättiputkea, jättipalsamia ja komealupiinia lukuisissa kohteissa ympäri Pirkanmaata ja kuntalaisten aktiivinen osallistuminen torjuntatyöhön on ollut ilahduttavaa.

Kansalaistoimintaa tarvitaan vieraskasvien torjumisessa myös tulevaisuudessa. Edellisvuosien torjuntakohteiden tilannetta kannattaa pitää silmällä keväästä alkaen sekä aloittaa torjunta myös uusissa kohteissa. Jättipalsamiesiintymää on hyvä tarkkailla kitkemisen ja niittämisen jälkeen parin vuoden ajan, jättiputkiesiintymiä useita vuosia, jotta esiintymä varmasti saadaan häviämään.

Talkoiden järjestäminen on hyvä vaihtoehto, sillä isolla joukolla vieraskasvien torjunta sujuu joutuisasti ja yhdessä työskentely on tietenkin hauskaa!

Puutarhakarkulaiset kuriin talkootoiminnalla -esite neuvoo talkoiden järjestämisessä ja auttaa tunnistamaan yleisimmät haitalliset vieraskasvit.

Kansallinen vieraslajiportaali on avattu vuonna 2014. Sen avulla on mahdollista tunnistaa vieraslajeja, ilmoittaa havainnoista ja tutustua ajankohtaisiin vieraslajeja koskeviin aiheisiin.

Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita ja rohkaisee jatkamaan arvokasta työtä vieraslajien torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi!

Jättiputken torjuntaa loppukesällä

Jättiputkea voi torjua myös loppukesällä poistamalla kasvin kukinnot siemenineen. Kukinnot tulisi poistaa silloin, kun niiden väri alkaa tummua, mutta siemenet eivät kuitenkaan vielä varise. Jätesäkkeihin huolellisesti pakatut kukinnot voi toimittaa jätteenkäsittelykeskukseen, joissa vieraskasvijäte käsitellään asianmukaisesti.

Kuvassa oleva yli kaksimetrinen jättiputkiyksilö kasvaa aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla ja on jo varistanut siemenensä maahan. Tässä tapauksessa kukintojen keräämisestä ei ole enää hyötyä. Esiintymä on kuitenkin mahdollista torjua esimerkiksi peittämällä. Peittämiseen voi käyttää vahvaa muovia, esimerkiksi aumakalvoa, joka asetetaan niitetyn kasvuston päälle musta puoli ylöspäin. Muovi estää estää siementen itämisen tulevana keväänä ja muovin alla korkeaksi kohoava lämpötila tuhoaa maahan muodostunutta siemenpankkia. Katteen on hyvä olla paikallaan 2-3 vuotta.

Jättiputkikasvustossa voi olla eri ikäisiä taimia. Pienten siementaimien juuret ovat vielä hentoja ja taimien kitkeminen onnistuu vaikkapa pienellä istutuslapiolla.

Jättiputkea torjuttaessa on aina käytettävä peittävää vaatetusta, sillä kasvin kasvineste aiheuttaa voimakasta ihoärsytystä. Korkeaksi päässyttä kasvustoa torjuttaessa on hyvä käyttää myös suojalaseja.

Jättipalsamin torjunta kannattaa!

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) torjuntasesonki on juuri nyt parhaimmillaan. Jättipalsami viihtyy kosteilla kasvupaikoilla kuten rannoilla sekä puron- ja ojanvarsilla. Se muodostaa yksilajisia kasvustoja, jotka tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden. Jättipalsamia kannattaa torjua ennen siemenkotien muodostumista, sillä kypsät siemenkodat lennättävät siemenet kosketettaessa useiden metrien päähän. Ennen kukintaa jättipalsami on helppo tunnistaa hammaslaitaisista lehdistään, joissa on usein punertava lehtiruoti.

Myöhemmin kesällä kasvin tunnistaa vaivatta kukistaan, vaikka kukkien väri vaihteleekin valkoisesta tummanpunaiseen. Samassa kasvustossa voi kuitenkin olla sekä kukkia että kypsiä siemenkotia.

Oheisessa videossa lisää kasvin tuntomerkkejä sekä torjuntaohjeita. Myös kasvijätteen oikea käsittely on jättipalsamia torjuttaessa tärkeää.

Tunnista jättiputki ja aloita torjunta!

Otollisin ajankohta torjua jättiputkia (Heracleum sp.) on alkukesällä, kun kasvi on vielä pienikokoinen, mutta kuitenkin helposti tunnistettavissa. 

Torjuntatyössä tärkeää on kasvin tunnistaminen. Jättiputken siementaimi on vaahteranlehteä muistuttava ja loivasti hammaslaitainen. Kasvun edetessä varteen muodostuu toinen parilehdykkä. Siementaimet kasvavat usein tiheinä kasvustoina. Varhain versovat taimet kestävät jopa muutamaa pakkasastetta.

Jättiputkikasvustossa on usein sekä uusia siementaimia että vanhempia, talvehtineesta juurakosta kasvavia versoja. 

Toisen ja kolmannen vuoden versoissa lehdet ovat syvään liuskoittuneita ja terävähampaisia. Suurimmillaan lehtilapa voi olla jopa metrin levyinen ja pituinen.

 

Jättiputken tunnistaa helposti varresta, joka on karheakarvainen ja punaruskealaikkuinen. Loppukesällä ontto kukintovarsi voi olla läpimitaltaan 5 - 10 cm. Lehden alapinnan ja varren karvat sekä kasvineste sisältävät auringon ultraviolettisäteilyn kanssa reagoivaa furanokumariinia, joka aihuttaa palovammojen kaltaista ihoärsytystä. Iho on siis suojattava hyvin ennen torjuntatyöhön ryhtymistä.

Jättiputki talvehtii juuristonsa avulla. Paalujuuri on lapiolla kaivamalla mahdollista saada kokonaan maasta ylös. Juuri tulisi saada katkaistua kuitenkin vähintään 15 - 20 cm syvyydeltä.

Kitkemisen lisäksi jättiputkea voi torjua myös peittämällä tai käsittelemällä esiintymä torjunta-aineella. Torjuntatyöhön on aina oltava maanomistajan lupa.

Jättiputken ja muiden putkikasvien tunnistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi Luontoportin kasvikuvauksia ja kuvitusta.

Tervetuloa torjuntatalkoisiin!

Puutarhakarkulaisten torjuntatapahtumat käynnistyvät jälleen. Alkukesällä kokoonnutaan torjumaan vieraskasveja noin kymmenessä eri kohteessa Pirkanmaalla:

21.5. 2014  Ylöjärvi,Vahanta
26.5. 2014  Tampere, Pyynikki
3.6. 2014    Tampere, Rukkamäenpuisto
4.6. 2014    Ruovesi, Visuvesi 
5.6. 2014    Kangasala, Liuttu
9.6. 2014    Akaa, Kurkela
10.6. 2014  Parkano, Viinikanrinne
11.6. 2014  Tampere, Linnainmaa
12.6. 2014  Juupajoki, Sahrakoski
16.6. 2014  Tampere, Lentävänniemi & Reuharinniemi
17.6. 2014  Punkalaidun, Oriniemi

Tapahtumissa opetellaan tunnistamaan vieraskasveja ja perehdytään tehokkaisiin torjuntamenetelmiin. Tapahtumissa torjutaan jättiputkea, jättipalsamia sekä Rukkamäenpuistossa komealupiinia.

Torjuntatapahtumat tarkkoine osoitteineen lisätään Puutarhakarkulaiset kuriin -sivuston Tapahtumat ja talkoot -kalenteriin kevään ja kesän edetessä.

Tule mukaan torjuntatalkoisiin paikkakunnallasi!

Jättiputken lehdet kasvavat alkukesällä nopeasti

Kurtturuusun kimppuun kitkemällä

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on vakava ongelma rannikkoalueilla ja saaristoissa. Myös sisävesien rannat ja saaret kelpaavat kurtturuusulle. Tämä yksilö löytyi Pyhäjärven saaresta Pirkanmaalta. Kurtturuusu on levinnyt kalliorannalle todennäköisesti linnun tuomasta siemenestä. Ruusu kasvaa kallionkolossa vähäisen kasvualustan turvin. Tässä tapauksessa saaresta löytyi onneksi vain yksi pienialainen esiintymä.

Kallion rajaamasta kasvualustasta kurtturuusu nousee melko kevyesti lapiolla. Osa juurista tosin kasvaa irtolohkareen alla, joten niiden poistaminen on hankalampaa. 

Maasta kaivettu juurakko pakataan muovisäkkiin ja toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen. Pirkanmaalla Tarastejärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset ottavat vastaan vieraskasveja 2 m³ ilman maksua. Yli 2 m³ ylittävien määrien vastaanotto maksaa 17€ tonnilta.

Kurtturuusun kaikki juuret tulisi saada pois kasvualustasta, jos kasvi halutaan torjua pysyvästi.  Tarkistuskäynti on tarpeen, jotta varmistetaan, etteivät kallionkoloihin mahdollisesti jääneet juurenpalat lähde uudelleen kasvuun. Ahomansikalla on nyt kuitenkin enemmän tilaa kypsytellä kesällä marjojaan.