Karkulaisretki Jyväskylään 30.10.2012

Miten jättiputken ja jättipalsamin torjuntaa tehdään Keski-Suomessa? Tervetuloa puutarhakarkulaisten retkelle Jyväskylään kuulemaan kokemuksista ja vaihtaman ideoita torjuntatyön järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Tiistai 30.10.2012 kello 08.00 – 17.00 

Hinta

Retki maksaa 15 eur (sis. matkat ja ruokailun).

Ohjelma 30.10.2012

8.00               Lähtö Ahlmanilta (Hallilantie 24)

10.00             Kokemuksia torjuntatyön järjestämisestä ja toteuttamisesta Jyväskylässä
- Hanna Lindblom, Keski-Suomen ELY –keskus

- Paula Wilkman, Japa ry

12.00      Lounas

12.45      Vierailu torjuntakohteelle

15.00      Lähtö takaisin Tampereelle

17.00      Saapuminen Ahlmanille

Ilmoittaudu mukaan heti tai viimeistään 24.10.2012

Kati Hinkkanen kati.hinkkanen@ahlman.fi , puh. 043 824 2788

Varustus

Ota mukaan sään mukaiset ulkovarusteet ja kumisaappaat maastokäyntiä varten.

Viime hetket kerätä jättiputken kukinnot

Jättiputki kukki jo komiasti ja siemenetkin ovat kehittyneet. Olisikin viime hetket poistaa siemenet, jotta kasvi ei pääse leviämään. Keski-Suomessa saatujen kokemusten perusteella kukinto kannattaa poistaa vasta, kun ensimmäiset siemenet alkavat ruskettumaan. Siten kasvi ei tee uusia kukintoja yhtä helposti.

Jättiputki kukkii vasta kolmantena vuotena, mutta siemeniä voikin sitten tulla kymmeniä tuhansia yhdestä kasvista. Kaukasian jättiputki kuolee kukkimisen jälkeen, mutta sitkeämmät persian jättiputket saattavat tehdä vielä uusia kukintoja seuraavinakin vuosina.

Kukinto kannattaa katkaista mahdollisimman korkealta, jotta uutta kukintoa ei syntyisi niin helposti. Pitkävartiset oksasakset ovat työhön oikein hyvin sopiva väline!

Sissinä jättiputken siemenet kehittyvät, vaikka kukinnon katkaisisikin hyvissä ajoin. Siksi kukinnot tulee polttaa tai tuhota muuten. Pirkanmaan jätehuolto ottaa vastaan ilmaiseksi alle kahden kuution satsit hyvin jätesäkkiin pakattuna jättiputken kukintoja. Jätesäkit haudataan syvälle jätevuoreen ongelmajätteenä.

Kuvassa Vieraslajit kuriin kummitoiminalla Lounais-Suomessa -hankkeen
työntekijä mittailee siementävää jättiputkea.

Puutarhakarkulaiset suoraan kartalle

Puutarhakarkulaisten ilmoituslomake on uudistunut. Lomakkeella voi nyt ilmoittaa suoraan kartalle, missä kasvihavainto sijaitsee. Tarkat koordinaatit auttavat paljon kasvien löytämisessä, sillä esiintymä ei välttämättä sijaitse katuosoitteen kohdalla.

Uusi ilmoituslomake sijaitsee osoitteessa www.jattiputki.fi. Linkki löytyy myös tämän bloginkin yläreunasta.

Ilmoitukset siirtyvät ensin hyväksyttäviksi, ja sitten suoraan kartalle. Kartta löytyy osoitteesta http://www.jattiputki.fi/kartta_iso.php sekä samalla tavalla tämän blogin yläreunasta. Kartasta voi käydä katsastamassa löytyykö omilta kulmilta jättiputkea. Karttaan siirretään pikkuhiljaa kaikki tähän mennessä saapuneet ilmoitukset. Ensimmäiset 200 jättiputki-ilmoitusta sieltä jo löytyykin, mutta Tampereen seudun ilmoituksia vielä puuttuu.

Ajantasainen kartta löytyy osoitteesta  http://www.jattiputki.fi/kartta_iso.php

Kartta antaa jo paremman kuvan puutarhakarkulaisten levinneisyydestä Pirkanmaalla ja ongelman laajuudesta. Tampereella on jo esim. jättiputkikasvustoja runsaasti, mutta jokaiseen kolkkaan Pirkanmaata jättiputki ei ilmoitusten perusteella ole vielä löytänyt. Jättiputki voidaan vielä hävittää Pirkanmaalta!

Martat laittaa jättiputken kuriin

Huh huh, kylläpä Kämmenniemestä löytyikin jättiputkea vaarallisista paikoista. Kämmenniemen Martat järjestivät jo toiset talkoot tänä kesänä jättiputken ja jättipalsamin torjumiseksi. Aikaan saatiin niin paljon, että heikompaa jo huimasi. Lisää kuvia löytyy Facebookista täältä!

Jättiputki kasvaa Kämmenniemessä koulun urheilukentän vieressä, matonpesupaikalla ja uimarannan lähellä. Siis aivan siinä, missä lapset ja aikuiset viettävät kesäpäiviään. Pieniä alkuja löytyy jo ajetun nurmikon seastakin. Onneksi Martat ovat ottaneet asiakseen ryhtyä torjuntatoimiin!

Kitkeminen osoittautui 9.8.2012 verrattain sujuvaksi hommaksi, sillä maa oli sopivan kostea. Jättiputken juuret lähtivät lapiolla avittaen  mukavasti irti, mutta hiki taisi silti tulla! Sateisempana päivänä tai kuivuuden aikaan juuret olisivat olleetkin paljon tiukemmassa. Kämmenniemessä kerättiin osittain myös jättiputken lehdet pois, silla paikalla juoksentelee pikkulapsia. Metsäryteikössä lehdet jo jätettiin maahan maatumaan ja vain juuret kerättiin pois.

Tarkkaavaiset Martat olivat huomanneet kasvustoja myös Terälahdentien varressa. Sieltä löytyikin oikein isot  kukinnot! Jättiputki oli lähtenyt jo levittäytymään viereiselle pellolle. Ensiapuna kukinnot kerättiin pois leikkaamalla ne mahdollisimman ylhäältä. Suojavarustus oli tässä hommassa erittäin tärkeä, sillä lehdet olivat jättiläisen kokoisia ja kukintoja ropsahteli niskaan.

Marttojen talkootarjoilut ovat myös aivan omaa luokkaansa :) Kyllä kelepaa!

Jättiputken torjuntainfo 15.8.2012

Jättiputken torjuntaan ryhtyessä on hyvä hetken verran miettiä ja katsoa, että valitsee oikean työtavan ja työvälineet. Tervetuloa kuulemaan Ahlmanille, miten jättiputkea torjutaan!

Ilmoittaudu mukaan klikkaamalla tästä. 


Päivä: ke 15.8.2012
Aika: kello 18.00
Paikka: Ahlmanin mäki (Hallilantie 24, Tampere)

Kahvitarjoilu.

Karkussa esiteltiin jättiputken moninaiset torjuntatavat

Jättiputkea voi torjua monella eri tavalla. Karkun talkoissa saatiin maistiaisia useammasta menetelmästä.

1. Ensimmäisenä oli vuorossa peittäminen. Alue niitettiin ensin. Jyrkkään rinteeseen oli hieman haastava levittää peitettä, mutta yhteistyöllä tästäkin selvittiin! Peitteen reunoille kasattiin maata ja tiiliä, sillä niitä sattui pihalla olemaan. Lisäksi laitettiin muutamia runkoja pitämään peitettä maata vasten. Peitteeksi laitettiin kestopeitettä ja paksuinta muovia.

2. Seuraavassa kohteessa niitettiin aluetta valmiiksi torjunta-aineen levitystä varten. Torjunta-ainetta ei kannata laittaa täysikasvuisiin kasveihin. Niittämällä kasvusto ensin päästään paljon parempaan lopputulokseen. Torjunta-aine levitetään noin 2 viikon kuluttua niitosta, kun uudet lehdet ovat alkaneet ilmestyä. Siinä säästetään torjunta-aineen määrässäkin!

3. Karkussa päästiin myös keräämään kukintoja. Kukintojen katkaisu ja kerääminen pois estää siemenpankin syntymistä. Kukinnot kannattaa katkaista mahdollisimman ylhäältä, jotta uusia kukintoja ei syntyisi yhtä helposti. Katkaistut kukinnot on kerättävä pois, sillä siemenet kypsyvät myös katkaisun jälkeen. Kukinnot voi joko polttaa tai viedä jätteenkäsittelylaitokselle. Kaverin kanssa katkaisu sujuu parhaiten!

Karkussa järjestetään vielä uudetkin talkoot 9.8.2012, sillä kohteita vielä piisaa! Kokoontuminen Kyläkauppa Maisan pihassa klo 17.00, tervetuloa!

Jättiputki jättää kirveltävän jäljen

Auuuuts, ranteessa kirvelee! Omakohtainen kokemus jättiputken haitallisuudesta taitaa olla käsillä. Jälki ranteessa ei ensin näytä ollenkaan niin pahalta, mutta tuntuu sitäkin ilkeämmältä. Lyhyt pyrähdys seuraavana aamuna ulkona ja ranne alkaa punoittamaan entistä enemmän ja kirvely yltyy. Omatoiminen diagnoosi on valmis, jättiputken aiheuttamaa ihottumaa selvästikin. 

Internet on pullollaan kamalaakin kauheampia kuvia jättiputken aiheuttamista vioituksista iholla. Onneksi omalla kohdalla kyseessä on vain noin etusormen levyinen ja pituinen alue ranteessa. Juuri sopivasti siinä hihan ja hanskan välissä. Jättiputken torjunnassa käytettiin kyllä pitkähihaista vaatetusta helteestä huolimatta ja kädessä oli pinnoitetut hanskat. Silti vihulainen on pääsyt kosketuksiin hanskan ja hihan välistä.

Koska jättiputken aiheuttamat ihovauriot syntyvät reaktiosta UV -säteilyn kanssa, luulisi omatoimisen ensiavun olevan avainasemassa ihovaurioiden hillitsemiseksi. Virallisia ensiapuohjeita ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Kaikki eivät ole yhtä herkkiä jättiputkelle, ja itse en ole yleensä allerginen tai kärsi ihottumista.
Ihovauriot eivät kuulemma välttämättä nouse rakoille asti, jos suojaan ihon UV -säteilyltä. En halunnut kuitenkaan selvittää, miten herkkä olen jättiputken vioitukselle. Suojasinkin oman ranteeni heti, kun huomasin auringonvalon pahentavan ihottumaa. 

Pari ensimmäistä päivää sideharso ja urheiluteippi suojasivat kirvelevää ihottumaa ja seuraavan viikon aionkin kulkea tyylikkäästi tennisranneke kädessä. Katsotaan riittääkö se UV-säteilyn torjumiseen. Jotkut suosittelevat kylmää heti alkuun, ja se varmasti tuntuu mukavalta kirvelevällä iholla. Onneksi oma ihottuma-alue on niin pieni, ettei se haittaa arkielämää. 


......


Kuukauden kuluttua ihossa ei näy jäljeäkään. Jälki iholla tummui ja ihokarvat putosivat pois, mutta nyt iho jo näyttää ihan normaalilta. Rasvailin ihottumaani alussa käsikauppatavarana apteekista saatavalla rasvalla. Se tuntui helpottavan kirvelyä, mutta aivan vakuuttunut en ole tehosta. Karvoja ei kasva ihottuman alueella, mutta muuten ranteen iho näyttää ihan normaalilta. Joillakin viottumat ovat saattaneet uusiutua myöhemminkin, mutta toivotaan, että tämä oli tässä. 


Joka tapauksessa suojaukseen aion kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä jättiputken torjumiseen menee vielä monta vuotta. Voin vain kuvitella, miten tuskaista olisi, jos ihottumaa olisi suuremmalla alueella vaikka jaloissa tai koko käsivarressa. Tämä olkoon ensimmäinen ja viimeinen ihokosketus jättiputken kanssa. Kerrasta oppii!  

Puutarhakarkulaisia, vieraslajeja, tulokaslajeja vai rikkaruohoja?

Karhunköynnös on päässyt vieraslajilistalle

Ikävillä kasvituttavuuksilla on monta rakasta nimeä. Mikä tekee rikkaruohosta rikkaruohon ja vieraslajista vieraslajin?

Rikkaruohot ovat omassa puutarhassa ikäviä seuralaisia. Ikivanha rikkakasvin määritelmä kertoo, että rikkakasvi on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa. Toisen rikka on toisen herkku. Mutta sitten ne vieraslajit ja tulokaslajit. Ympäristöhallinto valistaa www.ymparisto.fi/vieraslajit sivustolla seuraavaa:

Tulokaslaji = Viime vuosisadan aikana levinnyt eliöläji, joka on levinnyt luontaisesti lähialueilta. Esimerkiksi suotuisa lämpötila tai tuuli saattaa auttaa tulokaslajia leviämään.


Vieraslaji = Eliölaji, joka on ylittänyt luontaisen leviämisesteen ihmisen myötävaikutuksella. Osa vieraslajeista on haitallisia. Luonnolle haitallisista vieraslajeista on ennen pitkää haittaa myös yhteiskunnalle ja taloudelle.

Puutarhakarkulaisista ei ole vielä virallista määritelmää, mutta tässä blogissa olemme käyttäneet sitä vieraslajikasvien synonyymina. Usein vieraslajikasvit ovat juuri puutarhasta puutarhajätteen tai istutusten mukana karanneita. Puutarhakarkulainen on myös varsin suun mukainen sana, eikö totta?

Maa- ja metsätalousministeriö on listannut kaikki haitalliset vieraslajit. Listalta löytyy kaiken maailman matoja ja hyönteisiä. Kasveista mukaan ovat pääseet seuraavat:

HAITALLISET VIERASLAJIT: PUTKILOKASVIT (TRACHEOBIONTA)
Amerikanhorsma                                    Epilobium adenocaulon
   Armenianjättiputki*                                   Heracleum sosnowskyi
   Etelänruttojuuri                                       Petasites hybridus
   Hukkakaura                                           Avena fatua
   Hörtsätatar                                              Fallopia x bohemica
   Isopiisku                                                  Solidago gigantea
   Isosorsimo                                              Glyceria maxima  
   Isotuomipihlaja                                        Amelanchier spicata
   Japanintatar                                            Fallopia japonica
   Jättipalsami                                            Impatiens glandulifera
   Jättitatar                                                  Fallopia sachalinensis
   Kanadanpiisku                                        Solidago canadensis
      Kanadanvesirutto (sisävesistöissä)                     Elodea canadensis                                                
      Karhunköynnökset                                 Calystegia sepium
   Kaukasianjättiputki*                                Heracleum mantegazzianum62
      Komealupiini                                           Lupinus polyphyllos
   Korkeapiisku                                           Solidago altissima
   Kurtturuusu (perusmuoto)*                      Rosa rugosa
   Lännenpalsami                                       Impatiens capensis
   Paimenmatara; piennarmatara              Galium album; G x pomeranicum
   Pajuasteri                                                Aster x salignus
   Persianjättiputki*                                     Heracleum persicum
   Rikkanenätti                                        Rorippa sylvestris
   Rikkapalsami                                          Impatiens parviflora
   Terttuselja                                             Sambucus racemosa
   Vaalea-amerikanhorsma                        Epilobium ciliatum

Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä MMM sivustolta http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/67MD5LaI7/Haitalliset_vieraslajit.pdf

Jättiputki voidaan torjua peittämälläkin

Peittäminen on kätevä ja varsin vaivaton tapa tuhota jättiputki. Peittoa vaan päälle, ja jätetään putki sinne unten maille pariksi vuodeksi, ja kohta se uinuukin sitä viimeistä unta.

Peittämisestä tekee helppoa muihin torjuntamentelmiin verrattuna se, että sitä ei tarvitse olla toistamassa montaa kertaa kesässä. Riittää, kun peiton asentaa paikalleen, ja käy välillä tarkastelemassa, ettei peitto ole päässyt repsottamaan mistään reunasta.

Vaikeutena tietysti on, että peittäminen sopii vain tiettyihin paikkoihin.
Peitettäminen sopii hyvin, jos...
1. kasvit ovat yhtenä ryppäänä eivätkä siellä täällä ripoteltuna
2. alueella ei kasva pusikkoa, pöheikköä, pensasta tai puuta
3. peite ei häiritse muuta toimintaa eikä alueella tarvitse vakituisesti kävellä tai ajella

Minkälainen peitto sitten takaa hyvän lopputuloksen? 
Turun seudulta kertoivat, että aumamuovi auttaa alkuun, mutta UV säteily alkaa hapertamaan sitä parin vuoden kuluttua, ja muovi repeytyy helposti. Kunnon katekangas, jossa on UV suoja, kestää kävelyä eikä repeydy. Katekangas vaan on paljon aumamuovia arvokkaampaa. Toisaalta kkatekangasta voi käyttää vielä peittourakan jälkeen uudestaan.  

Peittämistä halutaan testata kesällä 2012 myös Pirkanmaalla, joten jos sinulla on peittämiseen soveltuva kohde, ota yhteyttä Ahlmanille kati.hinkkanen (at) ahlman.fi!

Apua tarjolla jättiputki ja jättipalsami talkoiluun

Jättiputken ja jättipalsamin torjunnasta selviää porukalla sutjakkaasti. Puutarhakarkulaisten torjuntatalkoille on luvassa apua koko kesän Pirkanmaalla. Mukavan talkooillan voi järjestää omalle tontille itsekin helposti, sillä apua on nyt saatavissa.

Puutarhakarkulaiset kuriin –hanke tukee talkoiden järjestämistä monella eri tavalla, kun ilmoittaa vaan talkooporukan. Luvassa on työvälineet, tietoisku puutarhakarkulaisen torjunnasta ja vielä ohjaaja neuvomaan työssä. Lopuksi hoidellaan jätteiden kuljetus, keitellään talkookahvit ja ihastellaan porukalla käden jälkeä.

Talkoot voi järjestää vaikka sukulaisille, ystäväpiirille, työkavereille tai kotikadulle samaan tapaan kuin järjestäisi vaikka muutto- tai remonttitalkoita.

Apua tarjotaan ensimmäisenä ehtiville. Kannattaa olla nopea!

Lisää voi kysellä Sampo Juhajoelta 4H:sta puh. 050 320 9635.

Tunnista jättiputki jo pienenä

Jättiputken kyllä tunnistaa aikuisena, se vaan on nimensä mukaisesti iso! Torjuminen on kuitenkin paljon helpompaa pienenä. Otimme muutamia valokuvia Paraisten Karkulaisreissulta pienemmistä kasveista. Kukinto tulee vasta kolmannen vuoden kasviin. Tunnistatko jättiputken näistä?

Kaksi yksivuotista ja yksi kaksivuotinen taimi. Öhömmm... selvä! 

Tässä on kuvassa vasemmalla yksi vuotisia taimia ja oikealla kaksi vuotta vanha yksilö. Tuossa toisen vuoden kasvissa jo näkyy selvästi lehdissä jättiputken lehtien mallia, mutta ensimmäisen vuoden lehdet voi sekoittaa aika moneen muuhunkin kasviin.

Näistä alla olevista kuvista ylemmässä on jättiputken taimi (huom! hanskat jo tässä vaiheessa kädessä!). Alemmassa kuvassa ei ole jättiputki, mutta mikähän kasvi se oikein on?

Jättiputken taimi kämmenellä

Ihan jotain muuta, mutta mitä?

  Lisää kuvia reissusta löytyy täältä 

Ilmoita jättiputki ja jättipalsami internetissä

Puutarhakarkulaisten ilmianto on tehty entistä helpommaksi Pirkanmaalla. ELY -keskus on julkaissut uuden lomakkeen, jolla ilmoittelu onnistuu suoraan internetissä. Lomake löytyy tästä.

Ilmoituksia toivotaan varsinkin pienistä esiintymistä, sillä puutarhakarkulaisia on helpompi torjua pieninä kasvustoina. Myös yksityisiltä pihoilta ja pellonpientareilta voi ilmoitella kasvustoja! On nimittäin tärkeää, että pieniäkin kasvustoja torjuessa käsitellään ne jätteet oikealla tavalla, ettei ongelmaa siirretä vahingossa jätteen mukana toisaalle. Toiveena onkin, että saataisiin tarpeeksi ilmoituksia pienistä kasvustoista, jotta voitaisiin putsata koko kylä kerralla ikävistä karkulaisista.

Ilmiantoja vauhdittamaan Seppo Leinonen piirsi kuva jättiputkesta, joka hienosti kuvaa tarhakarkurin olemusta. Aikamoinen irvileuka!

Kuvaa on saatavilla meiltä postikorttinakin. Korttia tulee jakoon tilaisuuksiin, talkoisiin ja mm. puutarhaliikkeisiin!

Varustelu kiihtyy jättiputken torjunnassa

 Krookusten ja narsissien lisäksi myös jättiputki työntää ensimmäisiä lehtiä esiin. Sormet jo syyhyävät jättiputken torjuntaan, ja varustelu onkin käynnissä kesän koitoksiin. Torjunta on helpointa toukokuussa, kun kasvusto on pientä!

Kasvustojen tunnistus ei aina ole ihan yksinkertaista, kun lehdet ovat vasta pieniä. Tunnistukseen saadaan hyvin vinkkejä Paraisten karkulaisretkellä 4.5. Keräämme myös valokuvia näistä alkuvaiheen kasvustoista omaan kuvapankkiin vinkiksi ja avuksi tunnistukseen. Kuvia voi lähetellä sähköpostilla kati.hinkkanen @ ahlman.fi  

Ennen työvälineisiin tarttumista on hyvä kaivella ohjeita työn tekoon. Onneksi niitä on jo hyvin saatavilla!

Oli työtapa mikä tahansa, suojavarustus on tarpeen.  Jättiputken neste reagoi iholla auringonvalon kanssa ja aiheuttaa palovammoja. Toiset ovat herkempiä kuin toiset, mutta suojautuminen kannattaa aina.

Vaihtoehtoja työtapoihin on useita mekaanisia tapoja sekä myrkytys.  Yleisimpiä ovat:

1. Kukintojen katkaisu
2. Kitkentä ja kaivaminen

3. Peittäminen

4. Niitto

5. Kasvi

6. Myrkytys

 Mutta muitakin mielenkiintoisia tapoja löytyy kuten polttaminen. Olisikin kiva kuulla näistä vinkeistä lisää, jotta saadaan kerättyä kokemuksia toimivista torjuntatavoista! 

Minkä näistä torjuntakeinoista sitten valitsisi omaan kohteeseen? Tuuli Ylikotila ja Natalia Räikkönen antoivat loistavia esimerkkejä esityksissään Ahlmanilla 26.4.2012. Käy kertaamassa luennot alla olevista linkeistä.

Tuuli Ylikotila, Puutarhakarkulaiset Helsingissä (pdf)

Natalia Räikkönen, Vieraslajien torjuntaa Varsinais-Suomessa (pdf)

4.5.2012 Karkulaisretki Paraisille

Tule mukaan Paraisille ottamaan oppia Puutarhakarkulaisten torjunnasta.  

4.5.2012 kello 06.30 - 18.30 

Lähtö Ahlmanilta (Hallilantie 24, Tampere).

Ilmoittaudu internetlomakkeella http://www.webropolsurveys.com/puutarhakarkulaiset.net

Retki maksaa 20 eur (sis. matkat ja ruokailut).

Ohjelma 4.5.2012

6.30      Lähtö Ahlmanilta

8.45      Saapuminen Paraisille, kahvi

9.00      Käytännön kokemuksia vieraslajikasvien torjunnasta

              Ympäristönhoitaja Jussi Roiniola

10.45    Lounas

11.30    Vierailuja kunnostetuille kohteille

              Puutarhuri Juha Hukka, Kuntec Oy

              Helena Särkijärvi, Ammattiopisto Livia,   Kalatalous- ja ympäristöopisto

16.00    Lähtö takaisin Tampereelle

Varustus

Ota mukaan ulkovarusteet maastokäyntejä varten. 

Puutarhamessuilla paljon ihastuttavaa ja inspiraatiota

Huh huh, olipas mainiot puutarhamessut Tampereella! Puutarhakarkulaiset keräsivät ilmoituksia kasvustoista ja samalla kerrottiin 4.5 Karkulaisretkestä Paraisille. Tietoa jaettiin sekä Ahlmanin Perinnepihan patiolla että Marttojen puutarhaneuvonnassa. Messuilta löytyi myös paljon kasvivaihtoehtoja niiden karkulaisten tilalle! :)


Messuilla saatiinkin mukavasti kerättyä uusia kasvustokohteita. Varsinkin jättiputkea tuntuu löytyvän kyllä pitkin poikin Pirkanmaata. Onneksi kuultiin myös selviytymistarinoita siitä, miten jättiputkesta on päästy omalla pihalla eroon. Sitkeää työtä se on kyllä vaatinut! Kertomuksia kuunnellessa kävi varsin selväksi, että yhden pihan siistiminen tuo vain väliaikaista helpotusta, jos kasvustoja löytyy yhä vain naapurustossa. Yhteinen rintama torjuntatyössä tuo pidempiaikaiset tulokset.


Ihastuttavaa oli kuulla, miten moni yhdistys tekee jo työtä puutarhakarkulaisten kiinni saamiseksi tai on innostunut yhteistyöstä. Ainakin Tampereen Puutarhaseura, Maatiainen ja Tampereen Luonnonsuojeluyhdistys ottivat heti puutarhakarkulaisten uutukaisia Ota karkulaiset kiinni -kortteja jakaakseen omalle väelle. Karkulaisten kiinni saaminen vaatii yhteistyötä ja onneksi sitä meiltä Pirkanmaalta löytyy!


Käteen jäi messuilta kasvustoilmoitusten lisäksi muutama minttu omallekin pihalle. Kesää odotellessa!

Puutarhakarkulaisia patiolla

Karkulaiset kuriin - mitä tehdä Pirkanmaalla?

Miten Puutarhakarkulaisten torjuntaa kannattaa toteuttaa? Mitä kunta, yhdistykset, yksityiset henkilöt ja ELY - keskus voivat tehdä? 

Karkulaiset kuriin - mitä tehdä Pirkanmaalla
26.4.2012 kello 13.00 - 15.30 
Ahlmanilla (Hallilantie 24, Tampere)

Ilmoittautumiset suoraan webropol lomakkeella http://20.fi/6492

Alustuksena haetaan inspiraatiota rannikon vieraslajien torjuntakokemuksista Turusta ja Helsingistä. Kerätään myös Pirkanmaan kokemukset talteen ja pohditaan yhdessä toimintaa Pirkanmaalle.     

Ohjelma 
1. Tuuli Ylikotia, Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Kokemuksia puutarhakarkulaisten torjunnasta Helsingissä – viranomaisen rooli, vapaaehtoistyö ja käytännön järjestelyt

2. Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELY keskus

Vieraslajien torjuntaa Lounais-Suomessa – kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä

3. Kokemusten kerääminen Pirkanmaalta ja toimenpiteiden ideointi


Tule mukaan! 

Mikä avuksi puutarhakarkulaisten torjunnassa?

Puutarhakarkulaisten torjunnassa edetään jo koko Suomenkin tasolla, kun periaatepäätös valtakunnallisesta vieraslajistrategiasta tehtiin vihdoin 15.3.2012. Strategia löytyy MMM internetsivulta täältä. Strategia listaa useita oivallisia ja kunnianhimoisiakin tavoitteita ja toimenpiteitä vieraslajien torjunnasta. Loistavaa kerrassaan!    


Käytännön torjuntatyötä tehdään kuitenkin siellä ruohonjuuritasolla, kasvi kerrallaan. Yksittäisten kasvien kuritus on helppoa, mutta laajemmat kasvustot vaativat jo enemmän miettimistä. Mitkä työtavat ja -välineet toimivat parhaiten? Mistä maanomistaja saadaan kiinni lupaa varten? Mistä väkeä torjuntatalkoisiin? Mitä kasvijätteelle tehdään?  Kysymyksiä riittää. 


Ratkaisuja ja keinoja Pirkanmaalle etsitään kovasti nyt kevään korvalla yhteisessä tilaisuudessa ja retkellä Varsinais-Suomeen. 


Ilmoittautumiset molempiin tilaisuuksiin suoraan webropol lomakkeella http://20.fi/6492.

26.4.2012 kello 13-15.30 Karkulaisten kuriin - Mitä tehdä Pirkanmaalla?  
Ahlmanilla (Hallilantie 24, Tampere) 
  
4.5.2012 Opintoretki Varsinais-Suomeen 

Lähtö Ahlmanilta kello 6.30.

Ohjelmat tarkentuvat vielä myöhemmin. 

Tervetuloa mukaan! 
    

Facebook sivulla ajankohtaista asiaa

Puutarhakarkulaisilla on myös oma Facebook sivu. Sinne päivitellään ajankohtaisia kuulumisia sopivan lyhyinä annoksina. Käy toki tykkämässä! www.facebook.fi/puutarhakarkulaiset

Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke suunnittelee kesän 2012 torjuntatoimia

Lunta on vielä maassa, mutta silti on mielessä siintää jo kesä 2012. Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke suunnittelee täyttä häkää kesän toimenpiteitä. Luvassa on ainakin
* torjuntatyön opettelua verkostoitumismatkalla Varsinais-Suomeen
* ensimmäisiä torjuntatalkoita ja eri torjuntamenetelmien testailuja
* paljon tiedotusta ja viestintää koko Pirkanmaalla

Pysykää kuulolla!