Auuuuts, ranteessa kirvelee! Omakohtainen kokemus jättiputken haitallisuudesta taitaa olla käsillä. Jälki ranteessa ei ensin näytä ollenkaan niin pahalta, mutta tuntuu sitäkin ilkeämmältä. Lyhyt pyrähdys seuraavana aamuna ulkona ja ranne alkaa punoittamaan entistä enemmän ja kirvely yltyy. Omatoiminen diagnoosi on valmis, jättiputken aiheuttamaa ihottumaa selvästikin.
Internet on pullollaan kamalaakin kauheampia kuvia jättiputken aiheuttamista vioituksista iholla. Onneksi omalla kohdalla kyseessä on vain noin etusormen levyinen ja pituinen alue ranteessa. Juuri sopivasti siinä hihan ja hanskan välissä. Jättiputken torjunnassa käytettiin kyllä pitkähihaista vaatetusta helteestä huolimatta ja kädessä oli pinnoitetut hanskat. Silti vihulainen on pääsyt kosketuksiin hanskan ja hihan välistä.
Koska jättiputken aiheuttamat ihovauriot syntyvät reaktiosta UV -säteilyn kanssa, luulisi omatoimisen ensiavun olevan avainasemassa ihovaurioiden hillitsemiseksi. Virallisia ensiapuohjeita ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Kaikki eivät ole yhtä herkkiä jättiputkelle, ja itse en ole yleensä allerginen tai kärsi ihottumista.
Ihovauriot eivät kuulemma välttämättä nouse rakoille asti, jos suojaan ihon UV -säteilyltä. En halunnut kuitenkaan selvittää, miten herkkä olen jättiputken vioitukselle. Suojasinkin oman ranteeni heti, kun huomasin auringonvalon pahentavan ihottumaa.
Pari ensimmäistä päivää sideharso ja urheiluteippi suojasivat kirvelevää ihottumaa ja seuraavan viikon aionkin kulkea tyylikkäästi tennisranneke kädessä. Katsotaan riittääkö se UV-säteilyn torjumiseen. Jotkut suosittelevat kylmää heti alkuun, ja se varmasti tuntuu mukavalta kirvelevällä iholla. Onneksi oma ihottuma-alue on niin pieni, ettei se haittaa arkielämää.
......
Kuukauden kuluttua ihossa ei näy jäljeäkään. Jälki iholla tummui ja ihokarvat putosivat pois, mutta nyt iho jo näyttää ihan normaalilta. Rasvailin ihottumaani alussa käsikauppatavarana apteekista saatavalla rasvalla. Se tuntui helpottavan kirvelyä, mutta aivan vakuuttunut en ole tehosta. Karvoja ei kasva ihottuman alueella, mutta muuten ranteen iho näyttää ihan normaalilta. Joillakin viottumat ovat saattaneet uusiutua myöhemminkin, mutta toivotaan, että tämä oli tässä.
Joka tapauksessa suojaukseen aion kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä jättiputken torjumiseen menee vielä monta vuotta. Voin vain kuvitella, miten tuskaista olisi, jos ihottumaa olisi suuremmalla alueella vaikka jaloissa tai koko käsivarressa. Tämä olkoon ensimmäinen ja viimeinen ihokosketus jättiputken kanssa. Kerrasta oppii!
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Puutarhakarkulaisia, vieraslajeja, tulokaslajeja vai rikkaruohoja?
 |
| Karhunköynnös on päässyt vieraslajilistalle |
Rikkaruohot ovat omassa puutarhassa ikäviä seuralaisia. Ikivanha rikkakasvin määritelmä kertoo, että rikkakasvi on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa. Toisen rikka on toisen herkku. Mutta sitten ne vieraslajit ja tulokaslajit. Ympäristöhallinto valistaa www.ymparisto.fi/vieraslajit sivustolla seuraavaa:
Tulokaslaji = Viime vuosisadan aikana levinnyt eliöläji, joka on levinnyt luontaisesti lähialueilta. Esimerkiksi suotuisa lämpötila tai tuuli saattaa auttaa tulokaslajia leviämään.
Vieraslaji = Eliölaji, joka on ylittänyt luontaisen leviämisesteen ihmisen myötävaikutuksella. Osa vieraslajeista on haitallisia. Luonnolle haitallisista vieraslajeista on ennen pitkää haittaa myös yhteiskunnalle ja taloudelle.
Puutarhakarkulaisista ei ole vielä virallista määritelmää, mutta tässä blogissa olemme käyttäneet sitä vieraslajikasvien synonyymina. Usein vieraslajikasvit ovat juuri puutarhasta puutarhajätteen tai istutusten mukana karanneita. Puutarhakarkulainen on myös varsin suun mukainen sana, eikö totta?
Maa- ja metsätalousministeriö on listannut kaikki haitalliset vieraslajit. Listalta löytyy kaiken maailman matoja ja hyönteisiä. Kasveista mukaan ovat pääseet seuraavat:
HAITALLISET VIERASLAJIT: PUTKILOKASVIT (TRACHEOBIONTA)
Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon
Armenianjättiputki* Heracleum sosnowskyi
Etelänruttojuuri Petasites hybridus
Hukkakaura Avena fatua
Hörtsätatar Fallopia x bohemica
Isopiisku Solidago gigantea
Isosorsimo Glyceria maxima
Isotuomipihlaja Amelanchier spicata
Japanintatar Fallopia japonica
Jättipalsami Impatiens glandulifera
Jättitatar Fallopia sachalinensis
Kanadanpiisku Solidago canadensis
Kanadanvesirutto (sisävesistöissä) Elodea canadensis
Karhunköynnökset Calystegia sepium
Kaukasianjättiputki* Heracleum mantegazzianum62
Komealupiini Lupinus polyphyllos
Korkeapiisku Solidago altissima
Kurtturuusu (perusmuoto)* Rosa rugosa
Lännenpalsami Impatiens capensis
Paimenmatara; piennarmatara Galium album; G x pomeranicum
Pajuasteri Aster x salignus
Persianjättiputki* Heracleum persicum
Rikkanenätti Rorippa sylvestris
Rikkapalsami Impatiens parviflora
Terttuselja Sambucus racemosa
Vaalea-amerikanhorsma Epilobium ciliatum
Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä MMM sivustolta http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/67MD5LaI7/Haitalliset_vieraslajit.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)