Ensiapua jättiputken aiheuttamalle palovammalle

Jättiputken aiheuttamassa palovammassa ensiapu jää usein tekemättä, sillä vamma on pahimmillaan vasta kolmen päivän päästä altistuksesta. Työn tohinassa voi tuntua vain pientä kirvelyä, kun jättiputki osuu ihoon. Pikainen ensiapu on kuitenkin ainoa keino välttää palovamman pahentuminen. Internetistä löytyy jo karmaisevia valokuvia vammoista, mutta ohjeita ensiapuun löytyy vähemmän. 

Jättiputki aiheuttaa kemiallisen palovamman, joka vaihtelee 1. asteen kirveltävästä punottavasta ihottumasta 2. asteen vesirakkuloihin. Jokainen henkilö on yksilöllinen, ja toiset eivät saa jättiputkesta mitään oireita. Jättiputkelle voi myös ajan saatossa herkistyä, joten jos viime vuonna et saanut oireita, ei kannata tänä vuonna luottaa siihen, että oireita ei tule. Suojautumisesta voi lukea lisää täältä. 

Palovammoja aiheuttavaa ainetta on kasvin jokaisessa osassa. Itse aine ei aiheuta palovammaa heti, vaan sen täytyy ensin reagoida auringonvalon kanssa. Siksi  vamma onkin pahimmillaan vasta noin kolmen päivän päästä altistuksesta. Siksi ensiapukin jää monesti tekemättä, kun ei se heti niin pahalta tunnu!

Kyselin ensiapuun ohjeita SPRn kouluttaja Veijo Vasamalta kemiallisen palovamman hoitoon. Sieltä tulikin hyviä vinkkejä.

Ensiapu

1. Poista jättiputken aineella saastuneet vaatteet tai hanskat.
2. Huuhtele paljasta ihoaluetta juoksevan veden alla heti vähintään 10 - 20 minuuttia, jotta aine saadaan pois iholta. 

3. Peitä ihoalue esimerkiksi siteellä, jotta iho ei pääse kosketukseen auringonvalon kanssa. Pidä iho peitossa ainakin viikon ajan, vaikka ihottumaa ei tulisikaan.

Oireiden helpottaminen

3. Jos iholle nousee kirveltävää ihottumaa eli 1.asteen palovamma, oloa voi helpottaa sivelemällä iholle viilentävää geeliä tai vastaavaa rauhoittavaa rasvaa. Toimitaan siis samalla tavalla, kun jos iho on palanut auringossa.

4. Jos iholle nousee vesirakkuloita, laita rakkulan päälle rasvaside, jotta side ei ota ihoon kiinni.
5. Jatka ihon suojaamista auringonvalolta, kunnes alue on parantunut.

Toisin kuin normaalissa palovammassa, kylmä ei auta vamman lievittämisessä, koska aiheuttajana ei ole kuuma vaan kemiallinen aine. Palovamma myös jatkaa leviämistä niin kauan kuin kemikaalia ihossa on, ja paranee erittäin hitaasti.

Jos mieleesi tulee muita hyviä vinkkejä jättiputkivammojen hoitoon, niin laittele tähän alle kommentteja. Kaikki kokemukset ovat tarpeen!

Turvallisia torjuntahetkiä kaikille! 

-Kati

Jättiputken torjunta kannattaa aloittaa jo toukokuussa

TIEDOTE: Jättiputki nousee krookuksien kanssa kilpaa heti lumien sulettua. Myrkyllisen jättiputken torjunta kannattaa aloittaa toukokuussa, jolloin jättiputken kasvu on alussa, ja kasvi on korkeintaan polvenkorkuinen. Toinen torjuntaisku on tehokkainta tehdä noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä torjunnasta. Jättiputkikasvuston hävittäminen on usean vuoden projekti, mutta järjestelmällinen ja oikea-aikainen hävitystyö tuottaa tulosta nopeammin.

– Kasvukauden alussa jättiputken torjunta on helpointa. Myöhemmin kesällä suuria kasveja on hankalaa ja vaarallista käsitellä, ja torjunta-ainetta tarvitaan moninkertainen määrä, kertoo Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen.

Erityisesti pienissä, alle sadan yksilön esiintymissä suositellaan ympäristöystävällistä mekaanista torjuntaa. Vanhoista juurakoista versoneet taimet kaivetaan maasta 10–20 senttimetrin syvyydeltä. Juuri hävitetään joko kuivaamalla auringossa mustan muovin päällä tai nopeammin polttamalla. Lehdet ja varsi voidaan kompostoida. Hennot, ensimmäisen vuoden siementaimet on yksinkertaisinta kitkeä pienellä istutuslapiolla.

Hyvä, mekaaninen torjuntatapa on kasvuston peittäminen. Kasvusto niitetään ja päälle levitetään riittävän paksu peite, esimerkiksi kaksi kerrosta ns. mansikkakangasta tai paksuinta mustaa aumamuovia. Peitteen tulee säilyä ehjänä ja olla tiiviisti paikoillaan kaksi vuotta. Peittäminen sopii puuttomaan ja pensaattomaan alueeseen, jossa jättiputki kasvaa yhtenäisenä kasvustona.

Suuria jättiputkiesiintymiä on kuitenkin hankala hävittää ilman torjunta-aineita. Torjunta-aineen menekki on kohtuullista ja hävityksen teho on parhainta, kun myrkytetään nuoret, noin parikymmentäsenttiset kasvit. Jättiputki myrkytetään mieluiten pilvipoudalla, torjunta-ainetta sivellään tai ruiskutetaan suoraan jättiputken lehdille.

– Sopivia aineita ovat glyfosaatti tai MCPA-pohjaiset valmisteet, kauppanimiltään esimerkiksi Roundup Bio ja Viljan Rikkaneste 101. Aineita saa rauta- ja viheralan kaupoista, Kati Hinkkanen selventää. – Paras torjuntatulos saadaan mekaanisia ja kemiallisia menetelmiä yhdistelemällä.

--
Jättiputket valtaavat elintilaa muulta kasvillisuudelta ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja ihmiselle. Myrkyllisyytensä takia ne aiheuttavat kiinteistöjen arvon alenemista ja vähentävät virkistyskäyttöarvoa alueilla, joille ne ovat levittäytyneet. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 jättiputkiesiintymää.

Lisätietoa torjuntamenetelmistä ja suojavarusteista www.puutarhakarkulaiset.fi. Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun.


Lisätietoja
Kati Hinkkanen, projektikoordinaattori
puhelin 043 824 2788