Jättiputken torjunta kannattaa aloittaa jo toukokuussa

TIEDOTE: Jättiputki nousee krookuksien kanssa kilpaa heti lumien sulettua. Myrkyllisen jättiputken torjunta kannattaa aloittaa toukokuussa, jolloin jättiputken kasvu on alussa, ja kasvi on korkeintaan polvenkorkuinen. Toinen torjuntaisku on tehokkainta tehdä noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä torjunnasta. Jättiputkikasvuston hävittäminen on usean vuoden projekti, mutta järjestelmällinen ja oikea-aikainen hävitystyö tuottaa tulosta nopeammin.

– Kasvukauden alussa jättiputken torjunta on helpointa. Myöhemmin kesällä suuria kasveja on hankalaa ja vaarallista käsitellä, ja torjunta-ainetta tarvitaan moninkertainen määrä, kertoo Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen.

Erityisesti pienissä, alle sadan yksilön esiintymissä suositellaan ympäristöystävällistä mekaanista torjuntaa. Vanhoista juurakoista versoneet taimet kaivetaan maasta 10–20 senttimetrin syvyydeltä. Juuri hävitetään joko kuivaamalla auringossa mustan muovin päällä tai nopeammin polttamalla. Lehdet ja varsi voidaan kompostoida. Hennot, ensimmäisen vuoden siementaimet on yksinkertaisinta kitkeä pienellä istutuslapiolla.

Hyvä, mekaaninen torjuntatapa on kasvuston peittäminen. Kasvusto niitetään ja päälle levitetään riittävän paksu peite, esimerkiksi kaksi kerrosta ns. mansikkakangasta tai paksuinta mustaa aumamuovia. Peitteen tulee säilyä ehjänä ja olla tiiviisti paikoillaan kaksi vuotta. Peittäminen sopii puuttomaan ja pensaattomaan alueeseen, jossa jättiputki kasvaa yhtenäisenä kasvustona.

Suuria jättiputkiesiintymiä on kuitenkin hankala hävittää ilman torjunta-aineita. Torjunta-aineen menekki on kohtuullista ja hävityksen teho on parhainta, kun myrkytetään nuoret, noin parikymmentäsenttiset kasvit. Jättiputki myrkytetään mieluiten pilvipoudalla, torjunta-ainetta sivellään tai ruiskutetaan suoraan jättiputken lehdille.

– Sopivia aineita ovat glyfosaatti tai MCPA-pohjaiset valmisteet, kauppanimiltään esimerkiksi Roundup Bio ja Viljan Rikkaneste 101. Aineita saa rauta- ja viheralan kaupoista, Kati Hinkkanen selventää. – Paras torjuntatulos saadaan mekaanisia ja kemiallisia menetelmiä yhdistelemällä.

--
Jättiputket valtaavat elintilaa muulta kasvillisuudelta ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja ihmiselle. Myrkyllisyytensä takia ne aiheuttavat kiinteistöjen arvon alenemista ja vähentävät virkistyskäyttöarvoa alueilla, joille ne ovat levittäytyneet. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 jättiputkiesiintymää.

Lisätietoa torjuntamenetelmistä ja suojavarusteista www.puutarhakarkulaiset.fi. Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun.


Lisätietoja
Kati Hinkkanen, projektikoordinaattori
puhelin 043 824 2788