Jättipalsamin juhannustaika

Jättipalsamin torjunta on kevyttä kitkemistä, tärkeintä on oikea ajankohta ja kasvijätteen asianmukainen hävitys. Vapaaehtoiset talkooporukat ovat avainasemassa torjuntatyössä. 

Jättipalsamin kukinta alkaa yleensä heinäkuun alussa

– Jos poimit juhannusyönä juurineen seitsemän kertaa seitsemän jättipalsamia, on ympäristössäsi tulevana vuonna huomattavasti vähemmän karkulaisia, ennustaa Tiina Schultz ELY –keskuksesta ja Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeesta. – Kun teet taikasi vieläpä seitsemän ystävän kanssa, varmistat taian tehokkuuden, Tiina Schultz jatkaa nauraen.

Jättipalsami on voimakkaasti siemenestä leviävä vieraslaji. Poksukukkanakin tunnettu jättipalsami valtaa kasvualaa erityisesti rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten rannoilla, pellonreunoilla, ojien ja purojen varsilla ja kosteissa metsissä. Kasvusto tukahduttaa nopeasti muun kasvillisuuden ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.



Jättipalsamin torjuntaan ei onneksi tarvita taikoja. Karkulainen on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, viimeistään kukinta-aikana. Jättipalsamin kukinta alkaa nyt kesäkuun lopulla ja jatkuu pitkälle syyskuuhun. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Tehokkaalla kitkemisellä kasvi häviää paikalta hyvinkin nopeasti.

Jättipalsamin torjunnassa syntyy paljon kasvijätettä. Kasvijätettä ei saa jättää kasalle pitkäksi aikaa, sillä kitketyt kasvit voivat juurtua ja katkaistutkin karkulaiset siementää. Ahlmanin koulun Säätiön hallinnoima Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke auttaa vapaaehtoisia talkooporukoita muun muassa kasvijätteen tuhoamisessa.

Harmillista puutarhakarkulaista voi kuitenkin käyttää ruoanlaitossa, sillä jättipalsamin kaikki osat ovat syötäviä. Makeita kukkia voi käyttää kakkujen koristeina, miedosti pippurisia varsia vaikkapa piirakan täytteenä, johon kuorittu ja voissa paistettu varren putkimainen osa on mehevä lisä. Juhannustaikojen jälkeen maistuu pieni suolainen, kokeile juhannuspöytään esimerkiksi jättipalsami-fetapiirakkaa! 

Juustoa reilusti jättipalsamipiirakkaan

Lisää kuvia piirakan teosta www.facebook.com/puutarhakarkulaiset. 

Kuvia jättiputken torjunnasta peittämällä

Jättiputken torjuntaa peittämällä on päästy tekemään jo useampaan paikkaan tänä kesänä. Peittämiseen sopivista  paikoista kerrotaan enemmän tässä jutussa.

Tässä kuvakoostetta yhdestä urakasta. Koko homma kesti noin kaksi tuntia, ja sitä tekemässä oli seitsemän henkilöä. Hiki siinä hieman tuli, mutta ei ollenkaan hullumpi urakka!

Jättiputki peitti luonnonsuojelualuelle johtavan polun. Kasvusto oli yhtenäinen ja sopi hyvin peittämiseen.

Ensin alue niitettiin. Niittojäte jätettiin muovin alle, jossa se mätänee ja nostaa lämpötilaa. Alueelta poistettiin risut ja kivet, sillä ne rikkovat helposti muovin.

Muovi levitettiin alueelle ja jätettiin hieman löysästi, jotta se ei mene heti rikki, jos joku sen päällä kävelee. Tasaisemmassa maastossa muovin voi laittaa tiukemminkin. 

Reunat haudattiin maan sisään tukevasti. Päälle aseteltiin kiviä ja rankoja, joita sattui alueelta löytymään. Nämä eivät yksin pidä muovia paikoillaan, mutta estävät hieman muovin lentoon lähtöä, jos muovi pääsee irtoamaan jostain reunasta. 

Paikalle laitettiin vielä toinen pienempi muovinpala aidan vierelle sekä kyltti kertomaan, miksi muovi on paikalle laitettu.

Muovin ulkopuolelle jäävältä alueelta kitkettiin lapiolla jättiputket pois. Yksittäisiä taimia löytyi metsästä sieltä täältä. Muuten muovista ei ole mitään hyötyä.

Muovin paikalla pysymistä seurataan säännöllisesti ja kaikki jättiputken taimet käydään kitkemässä pois myös jatkossa. Muovi on paikoillaan kaksi vuotta. Sitten pitäisi jättiputken siementenkin olla maanpinnasta kuolleita.

Samoja kuvia löytyy myös facebookista.

Jättiputken kasvupaikat Pirkanmaalla

TIEDOTE: Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen www-sivuilla voi ilmiantaa puutarhakarkulaisia. Verkkolomakkeella annetut karkulaishavainnot jättiputkesta, jättipalsamista ja komealupiinista päivittyvät kartalle noin vuorokauden viiveellä. Karttapalvelu auttaa huomaamaan uusille alueille levittäytyvät karkulaiset ja torjumaan niitä siinä vaiheessa, kun se on vielä mielekästä. Kartta auttaa myös tehtyjen torjuntatoimien vaikutusten arvioinnissa. 

Tiedonkeruu pirkanmaalaisista vieraslajiesiintymistä on tärkeä osa torjuntatyötä.
– Toivomme ilmoituksia myös yksityisillä pihoilla ja pellonpientareilla olevista kohteista, jotta kartalle kerättävä tieto olisi mahdollisimman todenmukainen, projektikoordinaattori Kati Hinkkanen kertoo. Tähän mennessä pirkanmaalaisista karkulaisista on kertynyt noin 600 ilmoitusta.

Ilmoituksen puutarhakarkulaisesta voi tehdä verkossa, ja jättiputken, jättipalsamin tai komealupiinin hävitystalkoita voi järjestää kuka tahansa. Ahlmanin koulun Säätiön hallinnoima Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke auttaa talkoiden järjestelyissä. Jos lempilenkkeilymaastosi on vallattu, kerää talkooporukka kasaan ja ota yhteyttä hankkeen vetäjiin. Saat käyttöösi työvälineet, apua työnohjaukseen, jätteiden kuljetukseen ja tietysti talkookahveet.

Puutarhakarkulaisten ja vieraslajien aiheuttamat haitat ovat moninaiset. Yleensä lajit ovat kookkaita, voimakaskasvuisia, niillä on hyvä siementuotanto ja ne valtaavat luontoon päästyään nopeasti elintilaa alkuperäiseltä lajistolta. Karkulaiset aiheuttavat myös merkittävää taloudellista haittaa niin maanviljelyn torjunta-ainekustannuksina ja satojen vähenemisenä kuin yksityisten kiinteistöjen arvonalenemisena.

Lisätietoa puutarhakarkulaisten tunnistamisesta ja torjuntamenetelmistä www.puutarhakarkulaiset.fi. Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun.

Lisätietoja
Kati Hinkkanen, projektikoordinaattori
puhelin 043 824 2788,