Jättiputki sopii eläinten ruuaksi

Yksi helpoimmista tavoista torjuta jättiputkea on antaa eläinten syödä sitä. Kyllä, jättiputkea voi laiduntaa. Laidunnuksesta on paljon positiivisia kokemuksia maailmalta. Se toimii myös Suomessa.

Viialassa Tolvilan tilalla oli jättiputkia ilmestynyt metsälaitumelle. Suomen lampaat laidunsivat aluetta, ja söivät samalla jättiputket. Taimet olivat vasta pieniä ja sopivat hyvin lampaiden ruuaksi. Lampaille ei tullut ulkoisia reaktioita jättiputkesta, ja kaikki lampaat ovat kasvaneet normaalisti ja olleet tiineenä seuraavana talvena, kuten muutkin lampaat. Jättiputki siis sopi lampaille ruuaksi hyvin. 

Erittäin positiivista Tolvilan esimerkissä oli, että paikalta ei löytynyt seuraavana vuotena kuin yksi jättiputken taimi.  Alueelle ei ollutkaan todennäköisesti vielä muodostunut siemenpankkia maaperään.

Tolvilasta selviteltiin ensin jättiputken vaarallisuutta lammaseläinlääkäriltä. Hän kannusti kokeilemaan laidunnusta.

"Jättiputkea kasvaa lähistöllä autiotalon pihassa, ja sieltä se on varmasti kulkeutuneet meidänkin maille. Jättiputken leviäminen huolestutti ensin, mutta se sopikin lampaille rehuksi hyvin," kertoo Tolvilan Kartanon paimen Jarmo Latvanen.

Perinteisellä metsälaitumella lampaat hoitavat maisemaa ja samalla jättiputkiongelmaa 

Tolvilan lammastila ei ole ainoa, jossa eläimiä on käytetty jättiputken torjuntaan. Myös Varsinais-Suomessa on jo useana vuotena laidunnettu nautoja pellolla, jolla kasvaa myös jättiputkea. Kokemukset ovat olleet positiivisia.

Suurimmat esteet laiduntamalla torjumiseen liittyvätkin siihen, että jättiputki ei aina kasva alueilla, jotka soveltuisivat muuten laiduntamiseen. Laidunnettava alue on oltava mahdollista aidata, ja sen on oltava tarpeeksi suuri eläimille. Eläinten tulisi päästä jättiputken kimppuun jo heti aikaisin keväällä, jotta lehdet eivät ehdi kovin suuriksi.  

Lisätietoja laidunnuksesta löytyy esimerkiksi

• Tolvilan Kartano 
• Jättiputki ja kurtturuusu kuriin Lounais-Suomessa, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2009
• Nobanis tietokannasta http://www.nobanis.org/files/factsheets/Heracleum_mantegazzianum.pdf
• Maaseudun tulevaisuus, 2.5.2012, Jättiputkea voi torjua laiduntamalla 
• http://lammasmaailma.fi/
• Laiduneläimiä www.laidunpankki.fi

Jättiputken kukinnot ovat kohta korjuukypsiä

TIEDOTE: 

Heinä-elokuussa kukkiva jättiputki on helppo havaita. Jopa kolmen metrin korkeuteen nouseva, sateenvarjomaisesti kaartunut, vaalea kukinto voi olla läpimitaltaan 80 senttimetriä. Jättimäisessä kukinnossa kehittyy tuhansia siemeniä, jotka varisevat syksyn–talven aikana. Jättiputken siemenet säilyttävät itämiskykynsä vähintään 5–8 vuotta. Kukintojen poistaminen vähentää kasvin leviämistä uusille alueille.  

Jättiputken leviämistä voi estää katkaisemalla jättiputken kukinto ennen kuin se pudottaa siemenensä maahan. Kukinnon poistossa oikea ajoitus on oleellista, sillä jättiputki kasvattaa uuden kukinnon ja tuottaa jopa suuremman määrän siemeniä, mikäli kukinto poistetaan liian aikaisin.  Kukinto tulisi katkaista vasta silloin, kun kukinto alkaa jo ruskettua. Kukintovarsi katkaistaan aivan kukinnon alapuolelta. 
 

Tämä jättiputki ei ole vielä valmis kerättäväksi, sillä siemenet eivät ole ruskettuneet

Kukinto tulee leikata puutarha- tai oksasaksilla suoraan ehjään jätesäkkiin ja hävittää vaikkapa polttamalla. Esiintymää tulee seurata vielä kukintojen poistamisen jälkeen. Jättiputki voi kasvattaa uuden kukinnon myös aivan maanpinnassa, jolloin sen havaitseminen on vaikeampaa.  

Katkaistu jättiputki tekee uusia kukkanuppuja 

Maahan jätetyt kukinnot nousevat ylös ja kypsyttävät siemeniä

Torjuntatöissä on syytä suojautua pitkähihaisilla, vedenpitävillä vaatteilla, hanskoilla ja suojalaseilla.  Jättiputken kasvineste furanokumariini aiheuttaa iholla palovamman reagoidessaan auringon kanssa.  Jos kasvinestettä kuitenkin joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Altistuksen jälkeen auringossa oleskelua tulee välttää viikon ajan. Lievimmillään reaktio on pelkkä punoitus, voimakkaimmillaan suuri rakkula. 

-- 

Jättiputket valtaavat elintilaa muulta kasvillisuudelta ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja ihmiselle. Myrkyllisyytensä takia ne aiheuttavat kiinteistöjen arvon alenemista ja vähentävät virkistyskäyttöarvoa alueilla, joille ne ovat levittäytyneet. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 jättiputkiesiintymää.   

Lisätietoa torjuntamenetelmistä ja suojavarusteista www.puutarhakarkulaiset.fi. Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun. 

Taistelu japanintattaren kanssa - väliaikatietoja

Japanintatar (Fallopia japonica) on vieraslajilistan nousevia tähtiä. Meidän pihalla se kasvaa ihan aidan vieressä. Myös jättitatar ja hörtsätatar ovat yhtä kiusallisia vieraita, jotka eivät älyä poistua, vaikka niitä kuinka lapiolla avittaisi. Tatarten tunnistukseen löytyy apua vaikka luontoportista.

Japanintatar kasvaa aidan vieressä. Kuva toukokuussa.

Yksittäisiä juurivesoja löytyy jo nurmikolta

Tatar lähtee kasvamaan ihan pienistäkin varren tai juuren paloista. Päätimme testata glyfosaattia tämän tattaren tuhoamiseksi, sillä glyfosaatti tappaa juuretkin. Enemmän glyfosaatista löytyy mm Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Glyfosaatti imeytyy lehtien kautta kasviin, ja kulkeutuu juuristoon. Siksi sitä levitetään nimenomaan lehdille, ja lehtien pitäisi olla hyvän kokoiset, jotta ainetta saadaan imeytymään kasviin. Japanintattaren lehdet ovat vain kovin pienet verrattuna kasvin kokoon muuten.

Torjunta-aika pääsi venähtämään hieman pitkäksi, ja niin pääsi tatarkin. Kasvuvauhti on huima. Ryhdyimme hommaan kesäkuun puolessa välissä. Ruiskutimme lehdet kertaalleen sopivalla säällä ja jäimme odottamaan vaikutusta. Vaikutusaika on 10 - 14 päivää.

Yksi viikko ruiskutuksen jälkeen tatar pudotti lehdet ja varsien päät näyttivät kuolleen. Kahden viikon päästä näkyi kuitenkin uusia alkuja juuristossa, ja muutamassa varressa oli vielä lehdetkin. Ruiskuttaminen korkealle kasvin latvaan on hieman hankalaa. Mitä ilmeisemmin ruiskutus olisi pitänyt tehdä aikaisemmin.

Yhden varren päässä oli vielä lehtiäkin. 

Uusia alkuja tulossa.

Sitten varsistakin alkoi tulla uusia alkuja.

Seuraavaksi päätimme, että odotamme, kunnes uusien alkujen lehdet ovat tarpeeksi suuret ja ruiskutamme ne uudestaan. Jos sekään ei tepsi, niin leikkaamme koko puskan alas, ja ruiskuttelemme pieniä alkuja. Mietimme myös, että sively voisi olla tehokkaampi tapa levittää glyfosaattia tässä tapauksessa. Ruiskutuksessa on vaikeampi osua kasvin lehdille. Jos glyfosaatti ei tehoa, jäljelle jää vaihtoehdoksi kaivinkone.

Onneksi tämä kasvusto ei ole vielä suuri!

Ensimmäiset jättiputket kukkivat jo

Viialasta löytyi jo ensimmäisiä kukkivia jättiputkia vaikka ei ole vielä edes heinäkuu. Tänä vuonna kesä on todella aikaisessa. Jättiputken kukinnot on jo helppo tunnistaa tienpientareilta tai pellon reunalta, sillä ne ovat niin suuria. Kukintoa tulee yleensä katseltua alhaalta päin.
 

Jättiputki aloittelee kukintaa. 

Jättiputken kukkanuppu on noin kahden nyrkin kokoinen. Se eroaa kooltaan jo paljon kotimaisesta karhunputkesta, jonka kukkanuppu jää vauvan nyrkin kokoiseksi.

Karhunputken kukkanuppu on pingispallon kokoinen 

Jättiputken kukkanuppu on jo kahden nyrkin  kokoinen

Paras aika kukintojen katkaisuun on vasta, kun siemenet alkavat kehittyä. Siihen on Pirkanmaalla vielä hetken verran aikaa. Jos kukinnon nappaa liian aikaisin, jättiputki kehittää uuden kukinnon pikaisesti. Uusi kukinto voi huonoimmassa tapauksessa olla suurempikin kuin alkuperäinen kukinto.

Eteläisemmässä Suomessa kukinnot ovat jo hieman pidemmällä. Tämä alla oleva kuva on Heinolasta. Näitäkään kukintoja ei vielä kannata katkaista, sillä sivukukinnot eivät ole auenneet.