Lehtopalsami

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu jättipalsami (Impatiens glandulifera) kasvaa rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Samanlaisilla kasvupaikoilla viihtyy myös lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), joka on palsamikasveihin kuuluva ainoa alkuperäinen laji Suomessa. Lehtopalsami on jättipalsamin tapaan yksivuotinen, ruohovartinen kasvi ja sen voi löytää lehtomaisilta rannoilta, puronvarsilta ja lähteiköistä. Lehtopalsami kasvaa kuitenkin vain 30 – 70 cm korkeaksi ja jää helposti rotevamman jättipalsamin varjostamaksi.

Lehtopalsamin tunnistaa helposti heleänkeltaisista kukista. Kukkatertussa on yleensä 2 – 4 kukkaa, jotka ovat noin 3 – 4 cm:n pituisia, heikosti punaruskeapilkkuisia ja ylhäältä katsoen ne jäävät usein lehtien alle näkymättömiin. Kukalla on suippo, koukkumainen kannus. Jättipalsamin tapaan kasvi kukkii pitkään kesäkuun lopulta syyskuuhun saakka. Syksyllä siemenkota repeytyy nopeasti auki vähäisestäkin ärsykkeestä ja sinkauttaa siemenet kauas emokasvista. Tästä ominaisuudesta kasvi on ilmeisesti saanut tieteellisen lajinimensä noli-tangere, ”älä kosketa”.

Lehtopalsami on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä ja Itä- ja Keski-Suomessa se on harvinaistunut tai silmällä pidettävä.

Palsamikasveihin kuuluu myös haitallisena vieraslajina pidettävä rikkapalsami (Impatiens parviflora), jonka kukat ovat vaaleankeltaiset. Rikkapalsamin kukkaterttu on pysty ja kukat ovat vain 10 – 15 mm:n pituisia eli huomattavasti pienempiä lehtopalsamiin verrattuna.  Rikkapalsami on myrkyllinen ja se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka varjostavat muita luonnonvaraisia kasveja.

Palsamikasvien tunnistamisessa hyvänä apuna ovat LuontoPortti -verkkosivuilta löytyvät kuvat ja tarkat tuntomerkit.

Lähteet

LuontoPortti
Piirainen Mikko, Piirainen Pirkko ja Vainio Hannele 1999: Kotimaan luonnonkasvit. WS Bookwell Oy, Porvoo 2003.