perjantai 26. huhtikuuta 2013

Oikeilla vaatteilla jättiputken torjuntaan

Mitä sinne jättiputken torjuntatalkoisiin oikein laittaa päälle? Jättiputki ei niin välitä kesän muotiväreistä, mutta olemalla tarkka vaatetuksen suhteen selviää ilman kirpaisevia kokemuksia.

Jättiputken torjunnassa suojautuminen on erittäin tärkeää. Jättiputken jokainen osa sisältää myrkkyä nimeltä furokumariini. Se voi aiheuttaa kirveltävää ihottumaa ja kemiallisen palovamman, kun se reagoi auringonvalon kanssa.

Jättiputken aiheuttamat vammat ovat juuri niin kivuliaita kuin palovammat vain voivat olla. Vammojen parantuminen myös kestää kauan aikaa. Kaikki eivät ole yhtä herkkiä jättiputken myrkylle, mutta oman herkkyyden testaamista torjuntatyössä ei voi suositella kenellekään. Siitä on jo omakohtaista kokemustakin.

Mitä pidemmälle kesä etenee ja lehtien koko kasvaa, sen peittävämpää on vaatetuksen oltava. Täysikasvuiset kukkavanat sisältävät paljon myrkkynestettä, joka helposti roiskuu esim. kasvoille tai imeytyy vaatteiden läpi.

Helpoiten polttovammoja tulee työn tohinassa hanskan ja hihan väliin sekä kaulaan ja korviin täysikasvuisten lehtien heiluessa kitkettäessä. Kannattaakin kiinnittää erityisesti huomiota näihin alueisiin.

Karkulaistalkoissa annetaan osallistujille

  • kumi- tai neopreenihanskat
  • kertakäyttöhaalarit, jos ei ole omaa työvaatetusta, sadeasua tai -pukua (vain yhtä kokoa)
  • suojalasit silmille (roiskepisaroiden varalta varsinkin loppukesästä tärkeät)
  • hengityssuoja, jos kasvustoja myrkytetään 


Itse kannattaa ottaa mukaan 
  • kumisaappaat (loppukesällä varsinkin lahkeet saappaan päälle, ettei myrkky imeydy saappaan sisälle) 
  • pitkähihainen työpaita ja pitkälahkeiset housut sekä sadeasu, jos on  
  • hattu tai huppu (korvat tärkeää suojata)

Huomioi! 
Työvaatteet ja saappaat on pestävä torjuntatyön jälkeen, sillä vaatteisiin jäänyt furokumariini voi aiheuttaa vammoja vielä pitkään torjuntatyön jälkeen.

-Kati


lauantai 20. huhtikuuta 2013

Jättiputken torjunta alkaa tunnistamisesta


TIEDOTE: Sormet syyhyävät jo puutarhatöihin. Ennen kiireisintä kuopsutusaikaa kannattaa opetella tunnistamaan jättiputki, jotta välttyy kipeiltä ihovaurioilta, eikä puutarhaa pääse valtaamaan voimakkaasti leviävä myrkkyputki. Taistelu jättiputkea vastaan käy helpommin, kun torjuntatyöhön pääsee heti kasvukauden alussa. 

Myrkyllisen jättiputken tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä Suomen luonnossa elää useampi jättiputkea muistuttava laji. Jättiputken eri-ikäisten yksilöiden erilaisuus tuo tunnistukseen oman haasteensa. Suomessa kasvaa kolme vierasta jättiputkilajia: kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki, joita kutsutaan usein yhteisnimellä jättiputki. Jättiputkea muistuttavat kotimaiset lajit ovat tavallinen ukonputki, väinönputki, karhunputki ja palsternakka.  

Jättiputken ensimmäisen vuoden siementaimet ovat hentoja 
Jättiputki on kevään ensimmäisiä herääjiä. Siementen itävyys on hyvä ja ne sisältävät aineita, jotka estävät toisten kasvien kasvua tai jopa tappavat ne. Jättiputken nuoret siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä ja ne voivat kasvaa tiheinä kasvustoina.  Ensimmäisenä vuonna jättiputki kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi, jolloin täysikasvuista yksittäistä kasvia voi olla vaikea erottaa muusta kasvustosta. Jättiputken varressa on jo tässä vaiheessa punaisia pilkkuja.


Ryppäänä kasvavia pikkutaimia


Halla ei haittaa toisen vuoden versoa 

Talvehtinut jättiputkijuurakko kasvattaa uuden verson heti lumien sulettua. Versoneet taimet kestävät hyvin hallaa ja jopa 7 asteen pakkasen. Lehtilapa on parilehdykkäinen ja liuskainen, vaikkakin muoto vaihtelee melko paljon. Kesällä kasvin lehdet kasvavat jo huomattavan suuriksi, noin metrin korkuisiksi ja levyisiksi. Lehdet muistuttavat kookkaita raparperin lehtiä.  


Toisen vuoden lehdet kasvavat hammaslaitaisina

Kolmannen vuoden jättiputki on helppo tunnistaa 
Kolmessa vuodessa jättiputki kasvaa nimensä veroiseksi. Lehdissä on kolmesta viiteen lehdykkäparia, jotka ovat useimmiten kapeahkoja, keihäänkärkimäisiä, karkea- ja terävähampaisia. Lehti on pituuteensa verrattuna leveä. Lehtiruoti ja varsi ovat yleensä purppuranpunalaikulliset ja karvaiset. Jättiputki kasvattaa läpimitaltaan jopa 10 senttisen kukkaputken vasta kolmantena vuonna. Kukinto on vaalea, sateenvarjomaisesti kaartuva ja monihaarainen. Putken päässä oleva kukinto kasvaa 40–80 senttimetriä leveäksi, ja pikkusarjoja kukinnossa on 50–100 kappaletta. Vanhan jättiputkikasvuston kukinnot muodostavat muuta kasvillisuutta korkeampia, tasaisia kerroksia.  

Älä sekoita kotimaisiin putkiin 
Kotimaiset, jättiputkea muistuttavat lajit ovat varsin vaatimattomia verrattuna jättiputkiin. Kotimaisten lajien varsi on miehen peukalon paksuinen, kun jättiputkella voi olla ranteen paksuinen. Varressa ei ole samalla tavalla punaisia laikkuja. Ukonputkien lehdykät ovat pienempiä, pehmeämpimuotoisia ja väljempiä. Kukinnoissa on huomattavasti vähemmän pikkusarjoja ja kasvit kasvavat yksittäin, eivätkä varjosta muuta kasvustoa.


Kotimaisen putkikasvin lehti muistuttaa jättiputkea. Varsi on kuitenkin erilainen.
Jättiputket valtaavat elintilaa muulta kasvillisuudelta ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja ihmiselle. Myrkyllisyytensä takia ne aiheuttavat kiinteistöjen arvon alenemista ja vähentävät virkistyskäyttöarvoa alueilla, joille ne ovat levittäytyneet. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 jättiputkiesiintymää.  

Lisätietoa tunnistamisesta ja torjuntamenetelmistä www.puutarhakarkulaiset.fi. Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun.  


Lisätietoja 
Kati 
puhelin 043 824 2788



torstai 11. huhtikuuta 2013

Tunnista ja torju -näyttely kertoo jättiputken ja jättipalsamin torjunnasta

Lunta senkun tupruttaa, mutta valoisat päivät lupailevat kevättä jo. Puutarhatöitä suunnitellessa jättiputken ja jättipalsamin tunnistusta ja torjuntaa voi käydä kertaamassa kirjastonäyttelyssä. Näyttelyitä on kaksin kappalein kiertämässä kirjastoissa Pirkanmaalla.

Tunnista ja torju -kirjastonäyttelyiden aikataulu 2013

Huhtikuu Kylmäkoski ja Juupajoki
Toukokuu Pirkkala ja Virrat
Kesäkuu Vesilahti ja Orivesi
Elokuu Tampere ja Kangasala
Syyskuu Ylöjärvi ja Pälkäne
Lokakuu Hämeenkyrö ja Tampere

Vielä tämän kesän voi torjuntatalkoisiin saada myös apuja. Torjuntatyöhön kannattaakin ryhtyä samoin tein, kun lumet tuosta sulavat.

Kati