Yhteistyöllä tuloksia vieraskasvien torjunnassa

Vieraslajit eivät tunnetusti piittaa kartoille piirretyistä rajoista - niinpä myös niiden torjunta vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä. Vieraslajien torjunta -teemapäivä kokosi tammikuussa Tampereelle 25 viheralan kuntatoimijaa: kunnan- ja kaupunginpuutarhureita, työnjohtajia, ympäristösihteereitä ja viheralan urakoitsijoita. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja vieraskasvien torjunnasta ja keskusteltiin osallistujia askarruttavista kysymyksistä.

Tilaisuuden aluksi Pirkanmaan ELY-keskuksen suunnittelija Tiina Schultz esitteli Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen toimintatapoja, joista tärkeimpiä ovat olleet torjuntatapahtumien järjestäminen Pirkanmaan alueella sekä vieraslajeista ja niiden torjunnasta tiedottaminen. Ritva Pietarinen esitteli hankkeen verkkosivuilla olevan havaintoilmoituslomakkeen sekä havaintokartan, johon Pirkanmaan esiintymäilmoituksia kerätään.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa asetetaan tavoitteita ja esitellään keinoja vieraslajien leviämisen rajoittamiseksi ja niiden aiheuttamien haittojen minimoiseksi. Liikenneviraston edustaja Susanna Koivujärvi kertoi vieraslajistrategian yleisistä tavoitteista sekä vieraslajien torjumisen erityispiirteistä rautatiealueilla. Liikennevirasto on laatinut ohjeistuksen, jonka mukaan haitallisia vieraskasvilajeja ei tule käyttää rautatiealueilla. Systemaattista kartoitusta rautatiealueiden vieraskasveista ei toistaiseksi ole tehty, mutta torjuntatyössä etusijalla on jättiputken hävittäminen. Torjuttaessa vieraskasveja rautatiealueella tulee Liikennevirastolta hakea lupa alueella liikkumiseen. Mukana tulee olla ratatyöturvallisuuskoulutuksen saanut henkilö, joka valvoo turvallisuutta työskentelyn ajan.

Vieraskasveille kelpaavat valmiit kulkuväylät

Maanteiden varsia peittävä komealupiini kiinnittää monen tiellä liikkujan huomion keskikesällä. Vieraslajien levinneisyyttä ja torjuntaa maanteiden varsilla selvitti Marketta Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Vieraslajit ovat levinneet väylien varsille eri tavoin. Teitä rakennettaessa täyttö- ja läjitysmaiden seassa voi olla vieraskasvien siemeniä tai siemenlevintäiset kasvit voivat levitä työmaalle rakennusvaiheessa. Nykyisin vieraslajeiksi luokiteltuja isotuomipihlajaa ja kurtturuusua on istutettu tiealueille alun perin niiden kestävyyden vuoksi, mutta tämä ominaisuus on auttanut niitä ajan mittaan myös leviämään. Myös nurmetussiemenseokset ovat voineet sisältää vieraskasvien siemeniä. Toisin kuin usein luullaan, lupiinia ei ole tarkoituksellisesti kylvetty tienvarsille. Vieraskasvit leviävät myös niittokoneiden mukana.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vieraslajistrategian tavoitteisiin eri keinoin. Maanrakennuksessa edellytetään, että läjitys- ja täyttömaat sekä kasvualustat eivät sisällä vieraskasvien siemeniä. Kurtturuusu korvataan haitattomilla kasveilla ja komealupiinin leviäminen pyritään estämään kasvillisuudeltaan arvokkaille tiejaksoille sekä lupiinista vapaille tiejaksoille. Vieraslajistrategian mukaisesti jättiputki pyritään hävittämään tiealueilta kokonaan. Valmisteilla olevissa tiealueiden vihertyöohjeissa kerrotaan urakoitsijalle vieraslajien ilmoittamismenettelystä, torjuntamenetelmistä, kasvijätteen hävittämisestä ja läjitysmaiden käsittelystä. Pirkanmaan tiealueilla vieraslajeista komealupiinia esiintyy paikoin runsaasti. Lupiinia ei varsinaisesti torjuta, mutta kasvustot niitetään tienvarsien niittojen yhteydessä. Uusia jättiputkiesiintymiä havaitaan vuosittain muutama. Jättiputkien torjunta maanteiden varsilta kuuluu hoidon alueurakassa tehtävään viherhoitoon. Jättipalsamia ei ole kartoitettu, mutta sitä esiintyy tiealueilla melko vähän.

Jättiputki viihtyy myös karulla kasvupaikalla

Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2012 alkaen järjestänyt yleisöneuvontaa ja vieraskasvien torjuntatyöpajoja Pirkanmaan kunnissa. Sampo Juhajoki 4H-järjestöstä kertoi puheenvuorossaan, miten vapaaehtoisella talkootyöllä saavutetaan hyviä tuloksia vieraslajien torjunnassa. Hankkeen aikana on järjestetty lähes 90 torjuntatyöpajaa ja innokkaita osallistujia on ollut mukana yli 700 henkeä. Talkoissa yhteisen tavoitteen hyväksi tehty tuloksellinen työ on palkitsevaa ja motivoivaa. Torjuntatapahtumien järjestäminen ja niistä tiedottaminen helpottuu, kun hyödynnetään paikallisia yhteistyöverkostoja. Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeessa on pyritty osallistamaan lukuisia erilaisia verkostoja, kuten Marttojen, 4H-liiton ja Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä, maamiesseuroja, omakotiyhdistyksiä ja luonnonsuojeluyhdistyksiä sekä kuntien viranomaisia.

Ennen torjuntatyön aloittamista on tärkeää hankkia työhön maanomistajan lupa ja huolehtia talkooväen työturvallisuudesta. Torjuntatyö on tuloksellisinta silloin, kun se ajoitetaan oikein ja käytetään kuhunkin vieraslajiesiintymään parhaiten tepsivää torjuntamenetelmää. Kasvukauden alussa esimerkiksi jättiputkea voi torjua kaivamalla siementaimia maasta juurineen tai käsittelemällä niitä torjunta-aineella. Loppukesällä, kun kasvit ovat ehtineet täysikokoisiksi, on tärkeää kerätä kukinnot ennen siementen tuleentumista sekä niittää kasvustot ja peittää ne, jotta estetään uusien siementaimien muodostuminen seuraavana keväänä. Jättipalsamia torjuttaessa tehokkainta on kitkeminen ja niittäminen ennen kukintaa. Komealupiinin leviämistä on mahdollista rajoittaa niin ikään niittämällä, kukintoja keräämällä tai juurineen kitkemällä. Torjuntajätteen huolellinen käsittely ja hävittäminen on ensiarvoisen tärkeää torjunnan onnistumisen kannalta.

Jättiputki levittäytymässä pihapiiriin

Vieraslajien levinneisyyden kartoittaminen auttaa hahmottamaan vieraslajiongelman laajuutta sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Valkeakosken kaupunginpuutarhuri Kari Järventausta kertoi kaupungin puistotoimen ja ympäristöpalveluyksikön vuonna 2012 tekemästä vieraskasvilajien kartoituksesta kaupungin puisto- ja taajamametsissä. Kartoituksessa löydettiin 152 vieraslajiksi luokiteltavaa kasvilajia ja niitä havaittiin eniten kohteissa, jotka sijaitsevat lähellä pientalovaltaista omakotiasutusta. Suurin osa lajeista oli koristekasveja, jotka ovat levinneet luontoon puutarhajätteen mukana. Monet puuvartiset koriste- ja hyötykasvit leviävät luontoon myös lintujen ulosteiden mukana. Tällainen kasvi on esimerkiksi koristearonia, jonka käyttö on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä, mutta luonnosta esiintymiä löytyy jo runsaasti. Vieraslajit leviävät myös liikenteen, tuulen ja veden mukana. Esimerkiksi isosorsimo on vesiympäristöjen vieraslaji, jota tavataan Valkeakoskella lähes kaikkialla Vanajaveden alueella. Kartoituksessa havaittiin, että luontoon levinneiden puu- ja ruohovartisten kasvien lajikirjo on huomattava. Vaikka kaikki havaitut lajit eivät toistaiseksi muodosta merkittävää uhkaa kotoperäiselle kasvilajistolle, tulisi monien vieraskasvien kuten esimerkiksi etelänruttojuuren ja japanin- sekä jättitattaren torjuntaan kiinnittää huomiota jo nyt.

Valkokarhunköynnös kietoutuu puunrunkoon