Tunnista jättiputki ja aloita torjunta!

Otollisin ajankohta torjua jättiputkia (Heracleum sp.) on alkukesällä, kun kasvi on vielä pienikokoinen, mutta kuitenkin helposti tunnistettavissa. 

Torjuntatyössä tärkeää on kasvin tunnistaminen. Jättiputken siementaimi on vaahteranlehteä muistuttava ja loivasti hammaslaitainen. Kasvun edetessä varteen muodostuu toinen parilehdykkä. Siementaimet kasvavat usein tiheinä kasvustoina. Varhain versovat taimet kestävät jopa muutamaa pakkasastetta.

Jättiputkikasvustossa on usein sekä uusia siementaimia että vanhempia, talvehtineesta juurakosta kasvavia versoja. 

Toisen ja kolmannen vuoden versoissa lehdet ovat syvään liuskoittuneita ja terävähampaisia. Suurimmillaan lehtilapa voi olla jopa metrin levyinen ja pituinen.

 

Jättiputken tunnistaa helposti varresta, joka on karheakarvainen ja punaruskealaikkuinen. Loppukesällä ontto kukintovarsi voi olla läpimitaltaan 5 - 10 cm. Lehden alapinnan ja varren karvat sekä kasvineste sisältävät auringon ultraviolettisäteilyn kanssa reagoivaa furanokumariinia, joka aihuttaa palovammojen kaltaista ihoärsytystä. Iho on siis suojattava hyvin ennen torjuntatyöhön ryhtymistä.

Jättiputki talvehtii juuristonsa avulla. Paalujuuri on lapiolla kaivamalla mahdollista saada kokonaan maasta ylös. Juuri tulisi saada katkaistua kuitenkin vähintään 15 - 20 cm syvyydeltä.

Kitkemisen lisäksi jättiputkea voi torjua myös peittämällä tai käsittelemällä esiintymä torjunta-aineella. Torjuntatyöhön on aina oltava maanomistajan lupa.

Jättiputken ja muiden putkikasvien tunnistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi Luontoportin kasvikuvauksia ja kuvitusta.